Kriittisen infrastruktuurin häiriöt, kuten sähkökatkot, vedenjakelun ongelmat tai teollisuuden seisokit voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Kriittinen infra koostuu fyysisistä rakenteista ja digitaalisista toiminnoista, mutta järjestelmien automaation lisääntyessä niiden toimintavarmuus riippuu yhä enemmän tiedonhallinnasta.
– Kriittisen infran suojaaminen vaatii tänä päivänä laadukasta automaatiotiedon hallintaa. Ajantasainen ja helposti saatavilla oleva tieto varmistaa, että sähköt pysyvät päällä, vesi puhtaana ja tuotanto käynnissä, Vitec ALMAn toimitusjohtaja Juha Nissilä sanoo.
– Mekaanisessa kunnossapidossa 80 % häiriöistä on laitteisiin liittyviä vikoja. Sähkökunnossapidossa puolet vioista kohdistuu laitteisiin ja puolet vioista selvitetään laitteisiin liittyvästä dokumentaatioista. Automaatiovikojen kunnossapidossa 20 % liittyy laitteistoihin ja 80 % häiriöiden selvittelystä liittyy laitteistojen dokumentaatioon. Tämä täytyy huomioida käyttövarmuuden parantamisessa, sillä usein viat ovat haastavia paikantaa ja huono tiedonhallinta pidentää selvittelyyn kuluvaa aikaa, Nissilä jatkaa väitteensä perustelemiseksi.
Nissilä puhuu kokemuksesta. Vitec ALMA on kehittänyt teknisen alan omaisuudenhallintaan, suunnitteluun, kunnossapitoon, dokumentaatioon ja projektinhallintaan soveltuvaa ALMA® toiminnanohjausjärjestelmää jo lähes neljäkymmentä vuotta.
Monissa kriittisen infran organisaatioissa tekninen tieto on hajautunut eri järjestelmiin, verkkolevyille tai jopa paperidokumentteihin. Tämä vaikeuttaa vianselvitystä ja hidastaa päätöksentekoa kriittisissä tilanteissa.
– Olemme nähneet vikatilanteita, joissa oikean dokumentin löytäminen voi kestää tunteja tai jopa päiviä. Tai jos tietoa ei ole edes tallessa, se joudutaan keräämään manuaalisesti kentältä ja se on kriittisessä tilanteessa liian hidasta. Ajatellaanpa esimerkiksi sähköverkkoja, joissa sähköasemat ovat hajallaan laajalla alueella, Nissilä kertoo.
Toinen yleinen haaste on tiedon vanheneminen. Kun sähköverkkoja tai automaatiojärjestelmiä päivitetään, dokumentaation hallinta voi jäädä jälkeen.
– Jos tieto on vanhentunutta, silloin saatetaan vikaa korjatessa pahimmassa tapauksessa etsiä tietoa, jolla ei ole merkitystä.
Jos tieto on tallessa, sen pitää olla myös käytettävissä silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
– Kriittisessä infrassa ei voida olla pelkästään pilvipalvelujen varassa. Jos yhteydet katkeavat ja tieto on vain verkossa, ollaan ongelmissa. Dokumentaation täytyy olla saatavilla myös offline-tilassa. Varautumisella on iso merkitys ja olemme huomioineet asian ALMA-järjestelmässä Nissilä painottaa.
ALMA-toiminnanohjausjärjestelmän kilpailuetu on se, että järjestelmä yhdistää mekaanisten laitteiden, sähkökytkentöjen ja tietoverkkojen tiedonhallinnan yhteen järjestelmään.
– Sen ansiosta asiakkaamme tietää, millainen kokonaisuus laitos on. Asiakkaamme pystyy tarkistamaan kerralla sähköasemanohjauksien ristikytkentään asti kulkevatko signaalit oikein. Vian selvitys on tehokkainta, kun tiedetään, miten laitos toimii normaalisti.
Vitec ALMAn asiakaskunta koostuu yhteiskunnan kannalta kriittisistä toimijoista kuten sähkölaitoksista, vesilaitoksista ja prosessiteollisuuden yrityksistä, joille kaikille jatkuvuus, luotettavuus, käyttövarmuus ja tietoturvalliset ratkaisut ovat tärkeitä.
– Jos tunnet yhtään epävarmuutta siitä, onko tiedonhallinta ja varautuminen kunnossa, silloin kannattaa ainakin keskustella kanssamme. Hankitaan varmuus siitä, tiedättekö oikeita asioita kriittisen infran turvaamiseksi, Nissilä rohkaisee.