Vitec ALMA kehittää ohjelmistoa asiakkailta saadun palautteen pohjalta, kiinnittäen huomiota tietoturvaan sekä asiakkaiden tulevaisuuden tarpeisiin. ”Tunnemme teollisuuden kunnossapidon sekä suunnittelu- ja projektiorganisaatioiden tarpeet ja kehitämme ratkaisuja päivittäisen työarjen helpottamiseksi”, Vitec ALMAn tuotekehitysjohtaja Toni Penttilä kertoo.
Syyskuun ALMA-päivillä Kokkolassa Toni Penttilä avasi Vitec ALMAn tuotekehitysstrategiaa ja tietoturva- ja ICT-asiantuntija Teemu Urpilainen kertoi SaaS- ja tietoturvakehityksestä. Tuotekehitysstrategia pohjautuu asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja asiakkailta saadun palautteen analysoimiseen.
Vitec ALMAn keskeisenä tehtävänä on auttaa kunnossapitoa sekä suunnittelu- ja projektiorganisaatioita heidän päivittäisissä haasteissaan.
— Tarpeet ovat laajoja ja ne lisääntyvät vuosittain. Haasteena on muun muassa laiteomaisuuden määrä sekä laitteiden turvallisuuteen, määräaikaistarkastuksiin ja viranomaisraportointiin liittyvät tarpeet, Toni Penttilä kertoo.
Penttilän mukaan tuotekehitysstrategiatyö lähtee asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta.
— Meidän täytyy tunnistaa, kenelle ja mihin tarpeisiin kehitämme ohjelmistoa. Kiteytetysti asiakkaillamme on kolme päätehtävää, joiden menestykselliseen hoitamiseen ALMA tarjoaa työkalut: Asiakkaan tuotannon varmistaminen, investointiprojektien toteuttamisen varmistaminen sekä muutoshallinnasta ja lakisääteisistä velvoitteista huolehtiminen.
Asiakastarpeiden ja kerätyn palautteen perusteella Vitec ALMA kehittää tuotteitaan.
Penttilän mukaan palautteissa on selvitetty erityisesti ohjelmiston käytettävyyttä mobiilikäytössä, ohjelmiston käyttöohjeiden riittävyyttä, käyttöliittymän ohjattavuutta sekä ohjelmistopäivitysten sujuvuutta.
— Olemme saaneet näihin liittyen asiakkailta palautetta ja parannusehdotuksia, joiden perusteella olemme laatineet tuotekehitysstrategian pääsuunnat.
Tuotekehityksellä haluamme taata
Penttilä avaa asiaa muutaman käytännön esimerkin kautta.
— Pitkällä aikajänteellä ohjelmistojen käyttöliittymät yhdenmukaistuvat ja esimerkiksi työpöytä- ja webkäyttöliittymillä ei ole jatkossa enää erillisiä näkymiä. Asiakkaan näkökulmasta on selkeää, kun käyttäjärooliin pohjautuva näkymä on yhteneväinen niin työpöytä- kuin mobiiliversiossa.
SaaS-siirtymän myötä järjestelmän kehitystyö nopeutuu, kun järjestelmän ylläpitotyö yksinkertaistuu ja vähenee.
Kehitystyötä on tehty sekä ylläpidon että tuotekehityksen saralla. Teemu Urpilainen avaa kahta isoa kehitysprosessia, Ohjelmiston kontitusta ja DevOps-prosessin kehitystä.
Kontitus tarkoittaa kevyen virtuaalisen ympäristön käyttöönottoa. Kontituksen ansiosta ohjelmistot toimivat saumattomasti eri käyttöjärjestelmien kanssa, ja tarvittaessa niitä on helppo siirtää pilvialustojen välillä.
DevOps (Development ja Operations) tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että ohjelmistokehitys ja valmis tuote tuodaan lähemmäs toisiaan. Ohjelmistot saadaan nopeammin yksittäisestä koodista valmiiksi tuotteeksi, jolloin myös asiakkaat saavat tuotteet nopeammin käyttöön.
Teemu Urpilainen listaa kehitystyön myötä asiakkaalle näkyviä käytännön hyötyjä:
— Pystymme reagoimaan nopeammin vika- ja virhetilanteisiin. Uusien ominaisuuksien testaus nopeutuu ja voimme viedä muutokset helpommin myös tuotteisiin. Asiakas saa automaattisesti uudet päivitykset kerran kuukaudessa ja käyttöohjeet ovat aina ajan tasalla. Ohjelmisto on kokonaisuudessaan joustavampi ja paremmin skaalautuva, ja uudet teknologiat saadaan helpommin käyttöön.
Vitec ALMAn asiakaskunta koostuu pääasiallisesti perinteisestä suurteollisuudesta sekä huoltovarmuuden ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta tärkeistä toimijoista, joten tuotteiden tietoturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Useille toimijoille on merkityksellistä, että Vitec ALMAn käyttämät virtuaalipalvelimet sijaitsevat fyysisesti Suomessa.
Teemu Urpilainen kertoo tietoturvan olevan ykkösprioriteetti kaikessa Vitec ALMAn tuotteissa ja toiminnassa. Tietoturvallisuus rakentuu useista kerroksista.
— Jos kuvitellaan, että asiakkaan data on pallon keskellä, olemme rakentaneet sen ympärille useita kerroksia, muodostaen paksun suojakuoren, joka varmistaa, että tieto on saatavilla vain oikeille henkilöille", Urpilainen kuvailee.
Tietoturvallisuuden osa-alueiden toteutumista testataan ja varmistetaan jatkuvasti oman toiminnan lisäksi myös ulkopuolisilla auditoinneilla.